Nimipäivä tänään -sivusto tarjoaa kiinnostavaa tietoa suomalaisten nimipäivistä ja niiden historiasta, kuten esimerkiksi Kenen nimipäivä tänään on? Sivustolla voit tutkia nimipäiviä Suomessa sekä monissa muissa maissa. Se tarjoaa kiehtovaa tietoa perinteistä ja juhlista, jotka liittyvät nimien juhlistamiseen. Tutustu ja juhlista omaasi tai läheistesi nimipäivää tänään!
Nimipäivä on Suomessa oma pieni juhla, joka monelle tulee vastaan joka vuosi yhtä varmasti kuin syntymäpäivä — mutta ilman ikävää muistutusta ajan kulumisesta. Tarkista yltä kenen nimipäivää tänään vietetään, ja muista onnitella ystäviä, työkavereita ja sukulaisia heidän päivänään.
Nimipäivien perinne juontuu keskiajan kristillisestä pyhimyskalenterista, jossa jokaiselle päivälle oli merkitty oman pyhimyksen muistopäivä. Suomeen tapa levisi katolisen kirkon mukana, ja uskonpuhdistuksen jälkeenkin nimet jäivät kalentereihin — nyt maallisena perinteenä.
Nykyään suomalaista nimipäiväkalenteria ylläpitää Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Kalenteriin tehdään uudistus noin viiden vuoden välein, ja viimeisin päivitys tuli voimaan vuonna 2025, jolloin kalenteriin lisättiin 33 uutta nimeä. Nimen pääseminen kalenteriin edellyttää, että sillä on vähintään 500 elossa olevaa kantajaa Suomessa.
Nimipäivänä kehno onnittelu on parempi kuin ei onnittelua ollenkaan — kukaan ei pahastu, jos muistat. Muutama huomio:
Jos nimipäivä meni ohi, myöhästynyt onnittelu on täysin hyväksyttyä — “hei, huomasin vasta että sulla oli eilen nimipäivä” on parempi kuin hiljaisuus.
Nimipäivälahjat eivät perinteisesti ole suuria investointeja, toisin kuin syntymäpäivälahjat. Pienikin ajateltu ele on sopiva. Muutamia ideoita:
Kukat ovat klassikko, mutta valitse tuoretta ja henkilökohtaista. Sesongin kukat ovat yleensä edullisimpia ja kauneimpia — keväällä tulppaanit, kesällä luonnonkukat, syksyllä daaliat, talvella hyasintit.
Herkkuja ja juomia kannattaa valita saajan makuun. Hyvä suklaa, erikoiskahvi, viini tai pienpanimon olut toimivat hyvin. Vältä geneerisiä “herkkukoreja” jos tiedät saajan maun.
Kirja on hyvä valinta lukutoukille — mutta vain jos tiedät mitä hän lukee. Kirjalahjakortti on turvallinen varavaihtoehto.
Pieni käsintehty tai omatekoinen juttu — leivottu kakku, itse tehty reseptikirja, kukkakimppu omasta puutarhasta — muistetaan pidempään kuin kaupasta ostettu.
Kun et tiedä mitä antaa: pieni rehellinen viesti, jossa kerrot mitä arvostat saajassa, on monen mielestä paras mahdollinen nimipäivälahja. Maksaa nolla euroa.
Perinteinen nimipäivän vietto on kahvikutsut läheisten kesken. Kahvia, kakkua tai pullaa, muutama läheinen — siinä se. Ei tarvitse olla sen monimutkaisempaa. Monet suomalaiset järjestävät nimipäiväkahvit työpaikalla: sankari tuo yleensä itse tarjoilut, ja työkaverit onnittelevat.
Kun vuoden 2025 uudistus tuli voimaan, lähes 30 000 suomalaista pääsi viettämään virallista nimipäiväänsä ensimmäistä kertaa. Suomenkielisessä kalenterissa on yhteensä 941 nimeä (493 naisten ja 448 miesten), mikä tarkoittaa että valtaosa suomalaisista löytää nimensä kalenterista.
Jos et löydä omaa nimeäsi kalenterista, vaihtoehtoja on pari: voit viettää nimipäivää lähimpänä olevan nimivariantin päivänä (esim. jos olet Jere, juhli 26.6. muiden Jorma-variantien kanssa), tai odottaa seuraavaa nimipäiväuudistusta vuonna 2030 — uudistuksessa harkitaan ensimmäistä kertaa myös vieraskielisiä nimiä.
Suomessa annettavat etunimet heijastavat aikaansa. 1950-luvulla syntyneellä on todennäköisesti eri nimi kuin 2020-luvulla syntyneellä, ja ero kertoo enemmän kulttuurin muutoksesta kuin pelkästä nimimuodista.
Digi- ja väestötietoviraston tuoreimmat tilastot kertovat, että vuonna 2024 suomenkielisille lapsille annetut suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Olivia (249 tyttöä) ja Oliver (337 poikaa).
Tyttöjen kärkiviisikko oli Olivia, Aino, Linnea, Sofia ja Isla. Poikien kärjessä olivat Oliver, Eino, Väinö, Leo ja Elias. Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitivät Olivia ja Edvin. Muunkielisillä lapsilla — niillä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi — suosituimpia olivat Sofia ja Muhammad.
Uusimmat tilastot suosituimmista nimistä julkaistaan aina huhtikuussa edellisvuoden tiedoilla.
DVV:n erityisasiantuntija Tommi Heinosen mukaan suosituimmat ensimmäiset etunimet ovat usein lyhyitä, kaksitavuisia ja ääntämykseltään pehmeitä. Valtaosa kärkinimistä on perinteisiä — sellaisia, joita löytyy todennäköisesti myös isovanhempien tai muiden sukulaisten nimistä. Tämä selittää, miksi esimerkiksi Aino, Eino ja Väinö ovat nousseet takaisin huipulle viime vuosina.
Vanhemmille on myös tärkeää, että nimi toimii ulkomailla. Siksi kansainvälisesti tunnistettavat nimet kuten Oliver, Leo ja Sofia pysyvät suosittuina vuodesta toiseen.
Kiinnostava yksityiskohta: kun lasketaan vain ensimmäiset etunimet, listalla näkyy trendikkäitä ja moderneja nimiä. Kun taas otetaan huomioon kaikki etunimet — toiset ja kolmannet mukaan lukien — kärki muuttuu täysin.
Kaikkien etunimien perusteella yleisimmät miesten nimet Suomessa ovat Juhani, Johannes, Olavi, Antero, Tapani, Kalevi, Tapio, Matti, Mikael ja Ilmari. Naisten puolella kärkeä pitävät Maria, Helena, Johanna, Anneli, Kaarina, Marjatta, Anna, Liisa, Annikki ja Sofia.
Tämä johtuu siitä, että suomalaiset valitsevat ensimmäiseksi etunimeksi usein “oman” nimen ja toiseksi tai kolmanneksi perinteisen, suvussa kulkevan nimen. Isoisän, isän tai kummisetien nimet säilyvät näin sukupolvien yli, vaikka muoti ensimmäisten etunimien osalta muuttuu.
Valtaosa suomalaisista perinteisistä nimistä on peräisin kristillisestä pyhimyskalenterista. Johannes, Mikael, Maria ja Helena ovat esimerkkejä nimistä, jotka ovat kiertäneet suomalaisia kasteveden ympärillä satoja vuosia. Monista on kehittynyt suomenkielinen muoto: Johanneksesta Juha ja Juhani, Mariasta Marjatta.
1800-luvun kansallinen herääminen toi kalenteriin aivan uudenlaisia nimiä. Kalevalan ja muun suomalaisen kansanrunouden inspiroimina käyttöön tulivat Kalevi, Tapio, Ilmari, Väinö ja Aino. Nämä nimet eivät olleet satunnaisia valintoja vaan tietoinen kulttuurinen kannanotto — suomalaisuuden vahvistaminen kielen ja identiteetin kautta.
Nykyvanhempien nimenanto on selvästi kansainvälistynyt. Vuoden 2025 nimipäiväkalenteriuudistuksessa almanakkaan lisättiin 33 uutta nimeä, joista suuri osa heijastaa tätä trendiä: Camilla, Jessica, Kevin, Mio, Neo, Leon. Samaan aikaan palaavat myös vanhat, pitkään sivussa olleet nimet kuten Aamos, Linus ja Rolf.
Yksi nykyhetken erikoisuus on, että uusien kalenterinimien joukossa ei ole yhtään suomen kieleen pohjautuvaa sanaa — toisin kuin vuonna 2015, jolloin almanakkaan lisättiin Taika ja Sisu. Samaan aikaan luonnoninspiroidut nimet kuten Paju, Myrsky, Tilhi ja Vadelma ovat suosittuja vanhempien keskuudessa, vaikka nämä eivät vielä ole yltäneet almanakkaan asti.
Suomen laki sallii 1–4 etunimeä. Valtaosa suomalaisvanhemmista antaa lapselleen kaksi tai kolme etunimeä. Vain noin joka kymmenes saa yhden etunimen, ja neljän etunimen paketti on harvinainen — alle prosentti lapsista.
Suomen syntyvyys on 2020-luvulla painunut historiallisen matalalle tasolle, mutta vuonna 2025 nähtiin ensimmäistä kertaa kolmen laskuvuoden jälkeen pieni nousu. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2025 1,30, kun se vuonna 2024 oli 1,25. Nousu ei ole suuri, mutta suunta on ensimmäistä kertaa vuosiin oikea.
Kokonaishedelmällisyysluku kuvaa, kuinka monta lasta nainen keskimäärin synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi kyseisen vuoden tasolla. Väestön uusiutumisen kannalta luvun pitäisi olla noin 2,1 — Suomessa ollaan siis edelleen kaukana siitä. Tilastokeskuksen yliaktuaari Joonas Toivolan mukaan vuoden 2025 luku 1,30 on edelleen tilastointihistorian kolmanneksi matalin, mutta pieni elpyminen on merkittävä signaali pitkän laskukauden jälkeen.
Vuonna 2025 Suomessa syntyi yhteensä 45 835 lasta, mikä on 2 115 lasta enemmän kuin vuonna 2024. Prosentteina kasvua kertyi noin 4,8 %. Tammikuu 2026 jatkoi samaa trendiä: lapsia syntyi 4 050 eli 5,5 % enemmän kuin vuoden 2025 tammikuussa. Vastaavaa tammikuun lukemaa on Suomessa nähty viimeksi vuonna 2018.
Syntyneitä oli vuonna 2025 kuitenkin 13 195 vähemmän kuin kuolleita. Väestönkasvua ylläpitää edelleen muuttovoitto ulkomailta — luonnollinen väestönkasvu on ollut negatiivista jo vuosia.
Suomen alueelliset erot syntyvyydessä ovat edelleen huomattavat. Vuonna 2025 syntyvyys oli korkeinta Keski-Pohjanmaalla (kokonaishedelmällisyysluku 1,62), Pohjanmaalla (1,58) ja Pohjois-Pohjanmaalla (1,56). Matalinta syntyvyys oli Pohjois-Karjalassa (1,13), Kymenlaaksossa (1,18) ja Etelä-Karjalassa (1,22).
Ahvenanmaa oli vuoden suurin nousija: syntyvyys nousi siellä 0,25 pistettä vuoteen 2024 verrattuna.
Syntyvyyden pitkäaikainen lasku muuttaa suomalaista yhteiskuntaa monella tapaa. Nimipäiväkulttuurin kannalta se tarkoittaa, että samaa etunimeä saa yhä harvempi lapsi — jopa suosituin ensimmäinen etunimi Olivia annettiin vuonna 2024 vain 249 tytölle. Tämä on reilu prosentti kaikista tyttövauvoista.
Toinen näkyvä muutos on, että uusien etunimien kirjo on kasvanut. Kun vähemmän lapsia syntyy, vanhemmat käyttävät enemmän aikaa nimen valintaan ja kokeilevat aiempaa rohkeammin harvinaisia, kansainvälisiä tai luovia nimiä. Tämä näkyy myös nimipäiväkalenterissa: vuoden 2025 uudistuksessa almanakkaan lisättiin 33 uutta nimeä, joista moni kansainvälisiä (Camilla, Jessica, Kevin, Mio).
Suomen väkiluku kasvoi vuonna 2025 yhteensä 20 929 henkilöllä, ja väkiluku oli joulukuun 2025 lopussa 5 656 900. Tammikuun 2026 tilastojen mukaan 70-vuotiaiden määrä Suomessa on ensimmäistä kertaa ylittänyt miljoonan rajan. Yhdistelmä — vähän syntyviä ja paljon ikääntyviä — on Suomen väestörakenteen määrittävä haaste 2020- ja 2030-luvuilla.
Suomen nimipäiväkalenteri on kokoelma päiviä, jolloin eri nimet juhlivat nimipäiviään. Nimipäivä on päivä, joka on nimetty tietylle nimelle, ja se on tärkeä osa suomalaista perinnettä. Kalenteri jakautuu eri päiville, joilla voi olla useita nimiä, joiden nimipäivää juhlitaan samana päivänä. Juhlat voivat sisältää onnitteluita, lahjoja ja perheen kokoontumisia.
Helsingin yliopisto ylläpitää nimipäiväkalenteria ja päivittää sitä säännöllisesti perustuen nimitilastoihin ja suuntauksiin. Vuoden 2025 uudistus toi mukanaan 33 uutta nimeä, mukaan lukien tunnettujen henkilöiden nimiä, heijastaen kansainvälisten nimien suosiota Suomessa. Tulevaisuudessa harkitaan laajemman nimivalikoiman ottamista kalenteriin vastaamaan Suomen kulttuurisen monimuotoisuuden haasteisiin.
Nimipäiväkalenteri on osa Suomen kulttuuria ja perinnettä, tarjoten mahdollisuuden juhlia eri nimien omistajia vuoden aikana. Se yhdistää kristillisiä perinteitä ja ruotsalaisia vaikutteita suomalaiseen arkeen, ja sen historia juontaa juurensa kristinuskoon ja katolisen kirkon perinteisiin.
Voit myös manuaalisesti tarkistaa kenen nimipäivä tänään on Suomen Nimipäiväkalenterista.