Suosituimmat nimet

Suosituimpien nimien trendit ovat vaihdelleet vuosikymmenittäin Suomessa. Aikoinaan klassiset nimet kuten Maria ja Matti hallitsivat, kun taas myöhemmin nähtiin buumi modernimpien nimien kuten Venla ja Eemil ympärillä. Nimien suosio heijastaa yhteiskunnallisia ja kulttuurillisia muutoksia. Nykyään monipuolisuus näkyy nimissä, kun vanhat ja uudet nimet sekoittuvat suosituimpien listoilla, kuvastaen ajan henkeä ja vanhempien makua.

nimiä

Suosituimmat nimet Suomessa 2024

Vuonna 2024 Suomessa syntyneiden lasten suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat suomenkielisillä lapsilla Olivia ja Oliver. Tiedot julkaisi Digi- ja väestötietovirasto (DVV) 11.4.2025. Olivia annettiin ensimmäiseksi nimeksi 249 tytölle ja Oliver 337 pojalle. Nämä nimet ovat olleet listan kärjessä useina vuosina — Olivia ja Leo pitivät ykkössijat vuosina 2021 ja 2022, vuonna 2023 ne syrjäyttivät Aino ja Eino, ja nyt Olivia palasi kärkeen Oliverin rinnalla.

Tyttöjen suosituimmat ensimmäiset etunimet 2024:

  1. Olivia
  2. Aino
  3. Linnea
  4. Sofia
  5. Isla

Poikien suosituimmat ensimmäiset etunimet 2024:

  1. Oliver
  2. Eino
  3. Väinö
  4. Leo
  5. Elias

Ruotsinkielisillä lapsilla ykköspaikkaa pitivät Olivia (30 tyttöä) ja Edvin (33 poikaa). Muunkielisillä lapsilla suosituimmat ensimmäiset etunimet olivat Sofia ja Muhammad — molempia annettiin 48 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi. Muunkielisellä tarkoitetaan tässä lasta, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Miksi nämä nimet?

DVV:n erityisasiantuntija Tommi Heinonen kertoo, että suosituimmat ensimmäiset etunimet ovat usein lyhyitä, kaksitavuisia ja ääntämykseltään pehmeitä. Joukossa on paljon perinteisiä nimiä, joita esiintyy todennäköisesti myös vanhempien suvussa — esimerkiksi isovanhempien nimissä. Vanhemmille on myös tärkeää, että nimi on helposti käytettävissä ulkomailla.

Montako etunimeä lapset saavat?

Suomen lainsäädäntö sallii 1–4 etunimeä. Suurin osa lapsista saa kaksi tai kolme etunimeä, yksi etunimi annetaan vain harvalle ja neljää etunimeä käyttää hyvin pieni osa vanhemmista. Tällä hetkellä jo noin 90 prosenttia lasten nimistä ilmoitetaan sähköisen lomakkeen kautta. Lapsen nimi ja äidinkieli pitää ilmoittaa kolmen kuukauden kuluessa syntymästä.

Ensimmäinen nimi vs. kaikki etunimet — lista näyttää erilaiselta

Kun huomioidaan vain ensimmäiset etunimet, listalle nousevat modernit ja trendikkäät nimet. Kun taas lasketaan mukaan kaikki annetut etunimet — toiset ja kolmannet mukaan lukien — kärkeen nousevat perinteiset, suvussa kulkevat nimet. Vanhemmat valitsevat usein ensimmäiseksi nimeksi omien mieltymysten mukaisen nimen ja toiseksi tai kolmanneksi perinteisen, isovanhempien tai muiden sukulaisten nimen.

Suomen suosituimmat nimet kautta aikojen

Listat suosituimmista nimistä ovat muuttuneet vuosien varrella, mutta joistakin nimistä on tullut pysyviä klassikoita. Kun tarkastellaan kaikkia elossa olevia suomalaisia, miesten yleisimmät etunimet ovat Juhani, Johannes, Olavi, Antero, Tapani, Kalevi, Tapio, Matti, Mikael ja Ilmari. Naisten puolella yleisimmät ovat Maria, Helena, Johanna, Anneli, Kaarina, Marjatta, Anna, Liisa, Annikki ja Sofia.

Suomalaisten nimistö on syvästi juurtunut kristilliseen perinteeseen. Raamatulliset nimet kuten Johannes ja Mikael sekä niiden suomalaiset muunnokset ovat säilyneet suosittuina vuosisatojen ajan. Naisten nimistä Maria — ja sen suomalainen muoto Marjatta — on yksi selkein esimerkki pitkästä perinteestä. Helena ja Kaarina periytyvät varhaiskirkon naispyhimyksiltä.

Suomenkieliset alkuperäisnimet kuten Kalevi, Tapio ja Ilmari saivat laajan suosionsa 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikakaudella, jolloin pyrittiin vahvistamaan suomalaista identiteettiä ja suosimaan suomenkielisiä nimivaihtoehtoja.

Nimivalikoima laajenee

Viime vuosien uudet tulokkaat heijastavat suomalaisen nimenannon kansainvälistymistä. Vuoden 2025 nimipäiväuudistuksessa kalenteriin lisättiin muun muassa Camilla, Jessica, Kevin, Mio ja Neo — osa nimistä on vanhojen almanakkanimien uusia muunnelmia (Alissa, Lili, Livia, Miki), osa palaavia vanhoja (Aamos, Linus, Rolf). Nimistöntutkijat pohtivat jo seuraavaa uudistusta vuodelle 2030, jossa saatetaan ensi kertaa ottaa mukaan venäläisiä, virolaisia tai arabiankielisiä nimiä, sillä jo yli 10 prosenttia Suomen väestöstä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.