Kyllikki on perinteinen suomalainen naisten etunimi, joka juontuu sanasta “kyllä”, joka merkitsee runsautta.
Nimi lisättiin suomalaiseen kalenteriin 1905, mutta se oli jo esillä Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1882. Kyllikki liitetään usein kansallisromanttiseen aikakauteen, ja se tuo mieleen Lemminkäisen vaimon, Saaren Kyllikin, Kalevalan tarinoista.
Kulttuuriperinteen vaalija J. R. Aspelin valitsi nimen Kyllikki uudelleen käytettäväksi ja nimesi tyttärensä Aura Kyllikiksi ja Aino Kyllikiksi.
Kyllikki-nimen suosio kasvoi 1905, kun Johannes Linnankosken romaani “Laulu tulipunaisesta kukasta” ilmestyi. 1920- ja 1930-luvuilla nimi oli huipullaan suosiossaan ensimmäisenä etunimenä ja jatkoi suosittuna seuraavat 30 vuotta toisena nimenä.
Virossa Kyllikki ilmestyi ensin suomalaisena lainanana kalenterissa 1882. Ensimmäiset alkuperäiset virolaiset nimet ilmestyivät 1932-1940, ja 1960-luvulla se oli kymmenen suosituimman naisten nimen joukossa. Linnankosken romaani, joka käännettiin viroksi 1926, on todennäköisesti vaikuttanut nimen suosioon myös Virossa.
Tietojen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa 67 643 naista ja yksi mies ovat saaneet nimen Kyllikki. Suurin osa näistä, 28 642 naista ja yksi mies, on syntynyt 1920-1939, ja 23 609 naista vuosina 1940-1959.