Osmo on suomalainen miespuolinen etunimi, jonka juuret ovat kansallisromanttisella aikakaudella. Kalevalassa se tarkoittaa ‘nuorta miestä’, ja rinnakkaismuotoa Osma käytettiin murteissa viittaamaan ‘ahmioon’ tai muinaisissa häärunoissa sulhaseen.
Kansanrunoissa nuoreen mieheen viittaava Osma, Osmo tai Osmoinen on sulhasen kunnioittava nimitys. Samoin sulhasen kotia kutsutaan Osmalaksi. Osmola on rinnakkaisnimi myös Kalevalassa. Osmansolmu tai osmonsolmu on tunnettu rautakaudelta peräisin oleva onnenkalu.
Nimi tunnetaan myös Virossa, jossa Osmo oli almanakassa vuonna 1849 ja rinnakkaismuoto Osmu vuonna 1882.
Osmo tuli suosituksi 1880-luvulla ja esiintyi Kansanvalistusseuran almanakassa vuonna 1883. Suomalaiseen almanakkaan se otettiin vuonna 1908, ja sen juhlapäivä oli 30. toukokuuta vuosina 1929-1949. Vuodesta 1950 lähtien sitä on juhlittu nykyisenä päivänään 11. toukokuuta.
Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on 12 908 miestä ja vähintään yksi nainen, joiden nimi on Osmo.
